Mies, 37

Tänään figuratiivinen näyttely. Aamupalan syömisen naiivia karismaa.

Unessani pohdin jälleen eri sektoreita. Modulinen kuvasarja kertoo performatiivisten univaiheiden kaanonin.

Joukkoliikenne on tuntematon sosiopoliittinen koherenssi. Ihmishahmot symboloivat hullun maailman enigman estetiikkaa.

Kauppajonon metamorfoosi asettuu dialogiin mitättömän yksilön projisoidusta tyhjyyden tunteesta.

Punaviini loppui.

Huomenna onkin sitten suggestiivinen taidenäyttely. Viides tänä vuonna.

Olen galleria Taideklitoriksen puheenjohtaja, joten älkää kyseenalaistako visioitani. Olen essentiaalinen ratas kulttuuripyörässämme.

Onneksi kuvataiteilijan ei tarvitse osata piirtää ja maalata. Installaatiot ja videotaide ovat lähempänän minun ilmaisu-frekvenssiäni.

Vain brutaaliset käsityöläiset tarttuvat kynään ja siveltimeen. Rähjäinen ja naurettava työväki!

Pidän huivia sisätiloissa, että ihmiset käsittävät minun olevan taiteilija. Annan sanojeni asettaa heidät ruotuun. Henkiset projektiilini penetroivat heidän konseptionsa ja jättävät heidät konfustoituneiksi.

Muiden taiteilijoiden aiheet ovat tavanomaisia. Minä itse teen taidetta mielenterveys- ja sukupuoli-identiteetti-ongelmistani.

Helvettiin nuo edelliset aiheet taiteestani. Nyt aiheenani ovat kehollisuus ja ilmastonmuutos. Kaikki muu on täysin irrelevanttia schaibaa.

KAMALAA PASKAA

Nykytaiteen museossa [Cueer] on jälleen uusi näyttely. Amerikkalaisen Alex "Trash-5000" Goldsteinin voimaannuttavia töitä esillä. Pääsymaksu: 15 €, opiskelijat ja vanhukset: 14 €.

Jäbä yhdistelee lelujen osia toisiinsa ja sanoo sitä taiteeksi. Aika himmeetä. En taida sit ymmärtää taidetta.

Mulla ei ole responsibiliteettiä avata assemblaasieni merkitystä sinulle. Et ole selvästikään graduoitunut taideyliopistosta niin kuin minä.